Lämmitysjärjestelmät

Perustietoa lämmitysjärjestelmistä

Lämmitysmuodon vaihto öljylämmityskohteisiin

Esimerkkikohteessa öljylämmitys ja vesikiertoiset patterit

Maalämpö

Kaukolämpö

Vesi-ilmalämpöpumppu VILP

Puupellettilämmitys

1960-luvun okt.

Öljynkulutus
2 500 l/vuosi

Lämmityskustannukset
2 770 €/vuosi

Investointi
17 500 €

Säästöt
2 020 €/vuosi

Investointi
8 600 €

Säästöt
770 €/vuosi

Investointi
11 000 €

Säästöt
1 660 €/vuosi

Investointi
10 000 – 16 000 €

Säästöt
1 490 €/vuosi

Yleistä lämmitysjärjestelmistä

Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai vesistöön kerääntynyttä lämpöä. Maalämmöllä tuotetusta lämmöstä noin 1/3 on tuotettu sähköllä ja 2/3 lämmöstä on ilmaista ja peräisin uusiutuvasta maalämmöstä.

Tuotetaan lämpövoimaloissa ja siirretään asiakkaille kaukolämpöverkostoa pitkin. Kaukolämpöä varten luodaan sopimus paikallisen lämpöyhtiön kanssa.

Vesi-ilmalämpöpumppu kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmönjakoon. Käyttää sähköä kuten maalämpö, mutta tuottaa vähemmän ilmaista lämpöenergiaa.

Pellettilämmityksessä hyödynnetään uusiutuvaa bioenergiaa. Öljylämmitys voidaan korvata pellettikattilalla. Puupelletit tarvitsevat noin 8 m3 suuruisen siilon säilytystä varten.

Ominaisuudet

+ alhaiset käyttökustannukset
+ lämmöntuotto ei ole riippuvainen ulkolämpötilasta
+ lähes huoltovapaa
+ pienet ympäristövaikutukset
– kallis investointi
– edellyttää toivempideluvan
– ei voi asentaa joillekin alueille (esim. pohjavesialue)

+ huoltovapaa
+ vie vain vähän tilaa
+ kaukolämmön saatavuus ei riipu ulkolämpötilasta
+ korkea tulolämpötila (sopii vesipattereihin)
– kaukolämpöverkko tulee olla saatavilla talon lähellä
– liityntäinvestoinnit korkeat taloissa kaukana verkosta

+ edullisempi kuin esimerkiksi maalämpö
+ erinomainen etenkin öljylämmityksen rinnalle
– kovilla pakkasilla hyötysuhde laskee
-ei sovi hyvin päälämmitysmuodoksi kohteisiin, joissa tarvitaan korkeaa lämpötilaa (patterilämmitys)

+ kotimaista, uusiutuvaa polttoainetta
+ pienet ympäristövaikutukset
+ lämmöntuotto ei riipu ulkolämpotilasta
– pellettisiilo vaatii suuren säilytystilan
– vaatii enemmän huoltoa kuin muut lämmitysmuodot

Tietoa taulukon laskennasta

Käytetyt hinnat
Öljyn hinta 1,106 €/l    Sähkön hinta 0,12 €/kWh    Kaukolämpö 0,05 €/kWh    Pelletin hinta 0,06 €/kWh

Käytetyt arvot
Öljykattilan hyötysuhde 85%    Pellettikattilan hyötysuhde 85%    Maalämpöpumpun hyötysuhde (SPF) 3,4    VILP hyötysuhde (SPF) 2,3

Lämmitysmuodon vaihto öljylämmityskohteisiin

Esimerkkikohteessa öljylämmitys ja vesikiertoiset patterit

Maalämpö

1960-luvun okt.

Öljynkulutus
2 500 l/vuosi

Lämmityskustannukset
2 770 €/vuosi

Investointi
17 500 €

Säästöt
2 020 €/vuosi

Yleistä lämmitysjärjestelmistä

Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai vesistöön kerääntynyttä lämpöä. Maalämmöllä tuotetusta lämmöstä noin 1/3 on tuotettu sähköllä ja 2/3 lämmöstä on ilmaista ja peräisin uusiutuvasta maalämmöstä.

Ominaisuudet

+ alhaiset käyttökustannukset
+ lämmöntuotto ei ole riippuvainen ulkolämpötilasta
+ lähes huoltovapaa
+ pienet ympäristövaikutukset
– kallis investointi
– edellyttää toivempideluvan
– ei voi asentaa joillekin alueille (esim. pohjavesialue)

Kaukolämpö

1960-luvun okt.

Öljynkulutus
2 500 l/vuosi

Lämmityskustannukset
2 770 €/vuosi

Investointi
8 600 €

Säästöt
770 €/vuosi

Yleistä lämmitysjärjestelmistä

Tuotetaan lämpövoimaloissa ja siirretään asiakkaille kaukolämpöverkostoa pitkin. Kaukolämpöä varten luodaan sopimus paikallisen lämpöyhtiön kanssa.

Ominaisuudet

+ huoltovapaa
+ vie vain vähän tilaa
+ kaukolämmön saatavuus ei riipu ulkolämpötilasta
+ korkea tulolämpötila (sopii vesipattereihin)
– kaukolämpöverkko tulee olla saatavilla talon lähellä
– liityntäinvestoinnit korkeat taloissa kaukana verkosta

Vesi-ilmalämpöpumppu VILP

1960-luvun okt.

Öljynkulutus
2 500 l/vuosi

Lämmityskustannukset
2 770 €/vuosi

Investointi
11 000 €

Säästöt
1 660 €/vuosi

Yleistä lämmitysjärjestelmistä

Vesi-ilmalämpöpumppu kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoiseen lämmönjakoon. Käyttää sähköä kuten maalämpö, mutta tuottaa vähemmän ilmaista lämpöenergiaa.

Ominaisuudet

+ edullisempi kuin esimerkiksi maalämpö
+ erinomainen etenkin öljylämmityksen rinnalle
– kovilla pakkasilla hyötysuhde laskee
-ei sovi hyvin päälämmitysmuodoksi kohteisiin, joissa tarvitaan korkeaa lämpötilaa (patterilämmitys)

Puupellettilämmitys

1960-luvun okt.

Öljynkulutus
2 500 l/vuosi

Lämmityskustannukset
2 770 €/vuosi

Investointi
10 000 – 20 000 €

Säästöt
1 490 €/vuosi

Yleistä lämmitysjärjestelmistä

Pellettilämmityksessä hyödynnetään uusiutuvaa bioenergiaa. Öljylämmitys voidaan korvata pellettikattilalla. Puupelletit tarvitsevat noin 8 m3 suuruisen siilon säilytystä varten.

Ominaisuudet

+ kotimaista, uusiutuvaa polttoainetta
+ pienet ympäristövaikutukset
+ lämmöntuotto ei riipu ulkolämpotilasta
– pellettisiilo vaatii suuren säilytystilan
– vaatii enemmän huoltoa kuin muut lämmitysmuodot

Tietoa taulukon laskennasta

Käytetyt hinnat
Öljyn hinta 1,106 €/l
Sähkön hinta 0,12 €/kWh
Kaukolämpö 0,05 €/kWh
Pelletin hinta 0,06 €/kWh

Käytetyt arvot
Öljykattilan hyötysuhde 85%
Pellettikattilan hyötysuhde 85%
Maalämpöpumpun hyötysuhde (SPF) 3,4
VILP hyötysuhde (SPF) 2,3

  • Maalämpö
  • Ilma-vesilämpö
  • Kaukolämpö
  • Pelletti
  • Hybridijärjestelmät

Maalämpö

Maalämpöjärjestelmä käyttää lämmönlähteenään maaperään tai veteen varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maahan tai veteen varastoitunut lämpö otetaan talteen joko porakaivosta, maanpinnan suuntaisesti asennettavasta lämmönkeruuputkistosta tai lähellä olevasta vedestä.

Käytännön tietoja

Maalämmöllä voidaan kokonaan korvata pientalon öljylämmitys, mutta kovimpina pakkasjaksoina järjestelmää yleensä tukee sen omat sähkövastukset

Maalämpöpumppujen hyötysuhdetta parhaiten kuvaava termi on SPF. Termiä käytetään kuvaamaan, montako yksikköä laite tuottaa lämpöenergiaa yhdellä yksiköllä sähköenergiaa koko vuoden aikana huomioiden myös lämpimän käyttöveden tuottamisen. Esimerkiksi jos lämpöpumpun SPF-arvo on 4, laite kuluttaa 1 kWh sähköä ja tuottaa tällä 4 kWh lämpöenergiaa. Tällöin 75 % maalämpöpumpulla tuotetusta lämmöstä on peräisin uusiutuvasta, maaperään varastoituneesta auringon lämpöenergiasta. Uusien maalämpöpumppujen SPF-arvo vanhoihin taloihin asennettuna on keskimäärin 3,4. Maalämpöjärjestelmän SPF-arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat talon lämmönjakojärjestelmän kunto, lämpöpumppujärjestelmän mitoitus ja lämpimän käyttöveden käyttömäärä.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Maalämmön investointikustannukset ovat melko korkeat, mutta sillä saavutetut vuosittaiset säästöt ovat merkittäviä. Maalämpöjärjestelmän investointikulut vaihtelevat 15 000 – 25 000 euron välillä riippuen lämmitysenergian tarpeesta. Tyypillisesti vuosittaiset energiakustannukset maalämpöjärjestelmällä laskevat noin 70 prosentilla öljylämmitykseen verrattuna.

Työn osuus maalämmön investointikustannuksissa on yleensä noin 10 000 euroa, joten kotitalousvähennystä voi hankintaan saada jopa 4 500 euroa kahden hengen taloudessa.

Maalämpöpumppujen elinkaari on noin 25–30 vuotta. Kompressori uusitaan tyypillisesti 15–20 vuoden välein, ja remontin hinta on noin 2 000 €. Maalämpö on muutoin lähes huoltovapaa.

Ilma-vesilämpö

Ilma-vesilämpöpumpusta käytetään montaa nimitystä (ulkoilma-vesilämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu, UVLP tai VILP), mutta kaikki tarkoittavat samaa laitetta. Laite toimii täysin samoin kuin maalämpöpumppu, mutta maan sijaan se kerää tarvitsemansa energian ulkoilmasta. Sen käyttämä lämpöpumpputekniikka alentaa merkittävästi talon lämmityskustannuksia öljylämmitykseen verrattuna. Ilmalämpöpumpusta ilma-vesilämpöpumppu eroaa siinä, että se siirtää lämpöä rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen eikä suoraan ilmaan, kuten ilmalämpöpumppu.

Käytännön tietoja

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan kokonaan korvata pientalon öljylämmitys, mutta kovimpina pakkasjaksoina järjestelmää tukee sen omat sähkövastukset. Maalämmön tapauksessa kuvattu SPF-arvo on tapauskohtaisesti noin 2,3.

Maalämpöön verrattuna ilma-vesilämpöpumppu on huomattavasti halvempi investointi, mutta vuosittaiset energiakustannukset ovat kuitenkin muutaman satasen korkeammat. Lisähaasteena maalämpöön verrattuna on ilmalämpöpumpun vaatima suuri sähköteho kulutushuippujen aikana. Talven kylmimpinä hetkinä ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on huonoimmillaan ja lähes koko lämmitysteho joudutaan tuottamaan sähköllä. Tällä hetkellä tästä ei ole sähkönkuluttajalle haittaa, mutta tulevaisuudessa sähkömarkkinat saattavat muuttua osittain tehohinnoitelluksi, jolloin kuluttajaa laskutetaan sähköenergian lisäksi käytetystä tehosta. Tällöin on hyödyllistä välttää suurten kulutushuippujen aiheuttamista.

Ilma-vesilämpöpumppuja on markkinoilla kahta tyyppiä. Split-laitteet koostuvat ulko-ja sisäyksiköstä ja niiden välillä kiertää kylmäaine. Monoblock-laitteiden koko tekniikka sisältyy ulkoyksikköön, jolloin talon lämmönjakoverkostossa kiertävä vesi virtaa ulkoyksikön kautta lämmönvaihtimen läpi. Ulkoyksikkö tuottaa hieman ääntä, mikä kannattaa ottaa huomioon laitetta sijoitettaessa.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Laitteiston mitoitus riippuu kohteesta ja lämmitysenergian tarpeesta. Ilma-vesilämpöpumpun investointikustannukset vaihtelevat tyypillisesti 9 000–14 000 euron välillä. Vesi-ilmalämpöpumppujen SPF-arvo on keskimäärin 2,3 ja korvatessaan öljylämmitystä, ne laskevat vuosittaisia energiakustannuksia yli 50 %.

Työn osuus ilma-vesilämpöpumpun hankinnassa on noin 4000 euroa, joten kotitalousvähennystä hankintaan voi saada noin 2000 euroa.

Ilma-vesilämpöpumput ovat helppokäyttöisiä ja pitkäikäisiä. Pumppujen elinkaari on yli 20 vuotta. Ulkoyksikkö (sisältää kompressorin) uusitaan tyypillisesti noin 10–15 vuoden välein, ja remontin hinta on noin 4000€.

Kaukolämpö

Kaukolämpöä tuotetaan erillisissä lämpölaitoksissa ja yhteistuotantolaitoksissa, joissa sähköntuotannosta syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Vuonna 2018 Suomessa kaukolämmön tuotannosta uusiutuvan energian ja hukkalämmön hyödyntämisen osuus oli vajaa 50 prosenttia. Uusiutuvien polttoaineiden osuutta kasvatetaan tulevaisuudessa merkittävästi.

Kaukolämmön hiilipäästöt riippuvat täysin siitä, millä polttoaineella lämpöä tuotetaan. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen pientaloille tarjoama kaukolämpö tuotetaan 100 % uusiutuvilla puuperäisillä polttoaineilla.

Käytännön tietoja

Kaukolämpö on hyvä ja huoleton vaihtoehto pientaloille, joiden saatavilla on kaukolämpöverkko. Kaukolämpö siirtyy asiakkaalle kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Tekniseen tilaan sijoitettava lämmönjakokeskus siirtää lämmön kaukolämpöverkostossa kiertävästä vedestä talon omaan lämmönjakojärjestelmään. Lämmönjakokeskukseen kuuluvat lämmönsiirrin, säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, mittarit ja sulkuventtiilit. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita.

Kaukolämmön hankinta etenee niin, että kaukolämpöyhtiö antaa tarjouksen liittymishinnasta ja käyttökustannuksista. Kaukolämpöyhtiön tarjouksen pohjalta LVI-suunnittelija laatii suunnitelman kaukolämpöverkkoon liittymisestä. Laitteiston asennuksen tekee kaukolämpöyhtiön hyväksymä LVI-urakoitsija.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Kaukolämpöön siirryttäessä hankitaan lämmönjakokeskus ja maksetaan liittymismaksu, joka vaihtelee kaukolämpöyhtiöstä ja talon koosta riippuen. Esimerkiksi Tampereella kaukolämmön liittymismaksu pientalolle on noin 2 500 euroa.

Työn osuus kaukolämmön hankinnassa on noin 2 000 euroa, joten kotitalousvähennystä hankintaan voi saada noin 700 euroa.

Kaukolämpö on lähes huoltovapaa, mutta lämmönjakokeskus täytyy uusia noin 20 vuoden välein ja sen kustannus on noin 5 000 euroa.

Energiakustannukset koostuvat tehomaksusta, joka tarkastetaan vuosittain, sekä energiamaksusta, joka perustuu kausihinnoitteluun. Alla esimerkki tyypillisen pientalon kaukolämpökustannuksista (Tampereen Sähkölaitoksen hinnoittelu):

Tehomaksu 57 €/kk
Energiamaksu 1 116 €/vuosi (kun energiankulutus 18 MWh/vuosi)

Lue lisää kaukolämmöstä alla olevista linkeistä.

Motiva
Tampereen Sähkölaitos

Pelletti

Pelletit puristetaan puhtaasta puuaineksesta, kuten puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteina syntyvästä kutteripurusta tai -lastusta. Nykyisessä päästölaskennassa pelletti lasketaan myös täysin hiilineutraaliksi lämmönlähteeksi, sillä raaka-aineena käytetty puu on kasvaessaan sitonut pelletin poltossa syntyvän määrän hiilidioksidia. Pelletit sisältävät paljon lämpöenergiaa ja ne tarjoavatkin kotimaisen ja uusiutuvan vaihtoehdon polttoöljylle. Vanhaa lämmönjakojärjestelmää ei tarvitse purkaa, sillä pellettilämmityksessä voidaan hyödyntää vanhaa vesikiertoista lämmönjakomenetelmää.

Käytännön tietoja

Pellettilämmitystä voidaan käyttää joko osana muuta lämmitysjärjestelmää, esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalla tai omana lämmitysjärjestelmänään kattamaan koko talon lämmitystarpeen. Yleisimmät vaihtoehdot pientaloissa ovat lämminvesivaraajaan ja/tai vesikiertoiseen lämmönjakoon yhdistetty pellettitakka tai pellettikattila. Pellettitakka toimii automaattisesti joko ajastimella tai termostaatilla siten, että pellettitakka sijoitetaan oleskelutiloihin, jolloin se lämmittää käyttö- ja lämmitysveden lisäksi myös huoneilmaa, ja näin ollen kesäaikaan käyttövettä lämmitetään lämminvesivaraajan sähkövastuksilla tai vaihtoehtoisesti aurinkokeräimillä.

Pellettikattila on hyvä vaihtoehto korvaamaan öljynlämmityksen, sillä se pystyy yksin kattamaan pientalon koko lämmitysenergiatarpeen. Pellettikattilaa voidaan käyttää öljykattilan tavoin vuoden ympäri, sillä se luovuttaa lämpöä ainoastaan talon vesikiertoon eikä huoneilmaan. Järjestelmään kuuluu kattila, poltin, pellettien siirtoruuvi, varastosiilo ja lämmönjakoverkosto laitteineen (vesikiertoinen lattialämmitys tai patteri sekä lämminvesivaraaja). Pelletit varastoidaan kattilahuoneen lähellä sijaitsevaan siiloon, josta ne kuljetetaan siirtoruuvin avulla polttimelle. Tyypillisesti omakotitalon lämmitykseen kuluu noin 6,5 m3 pellettiä vuodessa ja sopivan varastosiilon koko on noin 8 m3.

Haasteena pellettilämmitysjärjestelmän hankinnalle on lämmitysjärjestelmiä myyvien urakoitsijoiden vähäisyys.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Tyypillisessä omakotitalossa pellettikattilan vuotuiset käyttökustannukset ovat samaa luokkaa ilma-vesilämpöpumpun kanssa ja hieman maalämpöä korkeammat.

Investointikustannuksia on vaikea arvioida, koska saatavilla olevia laitteita on monen tasoisia. Halvimmissa järjestelmissä huoltoa täytyy tehdä usein, ja laitteiston käyttö vaatii perehtyneisyyttä tekniikkaan. Toisaalta kalliimmissa laitteistoissa ei juuri omaa työpanosta tarvita.

Työn osuus pellettilämmityksen investointikustannuksista on noin 1 000 - 3 000 euroa, joten kotitalousvähennystä hankintaan voi saada muutamasta sadasta noin tuhanteen euroon.

Oikein huollettuna pellettijärjestelmien elinkaari on 20-30 vuotta, ja sen aikana poltin tulee uusia kertaalleen.

Lue lisää pellettilämmityksestä alla olevista linkeistä.

Bioenergia ry - Pellettienergia
Motiva - Pellettilämmitys

Hybridijärjestelmät

Hybridijärjestelmissä kahta tai useampaa lämmitysmuotoa käytetään yhdessä käyttöveden ja sisäilman lämmitykseen. Erityisesti öljylämmityksen rinnalle asennettavat tukilämmitysjärjestelmät vähentävät öljyn kulutusta. Öljylämmityksestä luovuttaessa taloon voidaan asentaa hybridijärjestelmä, jossa eri lämmitysmuodot vaihtelevat esimerkiksi vuodenaikojen, ulkolämpötilan ja vuorokaudenaikojen mukaan.

Hyvä esimerkki hybridijärjestelmästä on ilma-vesilämpöpumpun, aurinkokeräinten ja puulämmityksen yhdistelmä. Tällaisessa järjestelmässä ilma-vesilämpöpumppu toimii päälämmitysjärjestelmänä aurinkokeräinten ja puulämmityksen toimiessa tukijärjestelminä. Kesäaikaan aurinkokeräimiä voidaan käyttää lämmittämään käyttövettä ja talvella kylmimpinä kausina puulämmitys tukee ilma-vesilämpöpumppua vähentäen ostoenergian tarvetta.

Mikäli haluat taloosi hybridilämmitysjärjestelmän, kannattaa panostaa hyvään suunnitteluun ja rakentamiseen, jotta järjestelmä mitoitetaan ja säädetään oikein. Parhaimmillaan hybridijärjestelmä on energiatehokkain lämmitysjärjestelmä, mutta huonoimmillaan se on kallis ja huonosti toimiva kokonaisuus.

Lue lisää hybridijärjestelmistä alla olevista linkeistä.

Hybridilämmitys
Tukilämmitysjärjestelmät

Maalämpö

Maalämpöjärjestelmä käyttää lämmönlähteenään maaperään tai veteen varastoitunutta auringon lämpöenergiaa. Maahan tai veteen varastoitunut lämpö otetaan talteen joko porakaivosta, maanpinnan suuntaisesti asennettavasta lämmönkeruuputkistosta tai lähellä olevasta vedestä.

Käytännön tietoja

Maalämmöllä voidaan kokonaan korvata pientalon öljylämmitys, mutta kovimpina pakkasjaksoina järjestelmää yleensä tukee sen omat sähkövastukset

Maalämpöpumppujen hyötysuhdetta parhaiten kuvaava termi on SPF. Termiä käytetään kuvaamaan, montako yksikköä laite tuottaa lämpöenergiaa yhdellä yksiköllä sähköenergiaa koko vuoden aikana huomioiden myös lämpimän käyttöveden tuottamisen. Esimerkiksi jos lämpöpumpun SPF-arvo on 4, laite kuluttaa 1 kWh sähköä ja tuottaa tällä 4 kWh lämpöenergiaa. Tällöin 75 % maalämpöpumpulla tuotetusta lämmöstä on peräisin uusiutuvasta, maaperään varastoituneesta auringon lämpöenergiasta. Uusien maalämpöpumppujen SPF-arvo vanhoihin taloihin asennettuna on keskimäärin 3,4. Maalämpöjärjestelmän SPF-arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat talon lämmönjakojärjestelmän kunto, lämpöpumppujärjestelmän mitoitus ja lämpimän käyttöveden käyttömäärä.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Maalämmön investointikustannukset ovat melko korkeat, mutta sillä saavutetut vuosittaiset säästöt ovat merkittäviä. Maalämpöjärjestelmän investointikulut vaihtelevat 15 000 – 25 000 euron välillä riippuen lämmitysenergian tarpeesta. Tyypillisesti vuosittaiset energiakustannukset maalämpöjärjestelmällä laskevat noin 70 prosentilla öljylämmitykseen verrattuna.

Työn osuus maalämmön investointikustannuksissa on yleensä noin 10 000 euroa, joten kotitalousvähennystä voi hankintaan saada jopa 4800 euroa kahden hengen taloudessa.

Maalämpöpumppujen elinkaari on noin 25–30 vuotta. Kompressori uusitaan tyypillisesti 15–20 vuoden välein, ja remontin hinta on noin 2000 €. Maalämpö on muutoin lähes huoltovapaa.

Ilma-vesilämpö

Ilma-vesilämpöpumpusta käytetään montaa nimitystä (ulkoilma-vesilämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu, UVLP tai VILP), mutta kaikki tarkoittavat samaa laitetta. Laite toimii täysin samoin kuin maalämpöpumppu, mutta maan sijaan se kerää tarvitsemansa energian ulkoilmasta. Sen käyttämä lämpöpumpputekniikka alentaa merkittävästi talon lämmityskustannuksia öljylämmitykseen verrattuna. Ilmalämpöpumpusta ilma-vesilämpöpumppu eroaa siinä, että se siirtää lämpöä rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen eikä suoraan ilmaan, kuten ilmalämpöpumppu.

Käytännön tietoja

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan kokonaan korvata pientalon öljylämmitys, mutta kovimpina pakkasjaksoina järjestelmää tukee sen omat sähkövastukset. Maalämmön tapauksessa kuvattu SPF-arvo on tapauskohtaisesti noin 2,3.

Maalämpöön verrattuna ilma-vesilämpöpumppu on huomattavasti halvempi investointi, mutta vuosittaiset energiakustannukset ovat kuitenkin muutaman satasen korkeammat. Lisähaasteena maalämpöön verrattuna on ilmalämpöpumpun vaatima suuri sähköteho kulutushuippujen aikana. Talven kylmimpinä hetkinä ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on huonoimmillaan ja lähes koko lämmitysteho joudutaan tuottamaan sähköllä. Tällä hetkellä tästä ei ole sähkönkuluttajalle haittaa, mutta tulevaisuudessa sähkömarkkinat saattavat muuttua osittain tehohinnoitelluksi, jolloin kuluttajaa laskutetaan sähköenergian lisäksi käytetystä tehosta. Tällöin on hyödyllistä välttää suurten kulutushuippujen aiheuttamista.

Ilma-vesilämpöpumppuja on markkinoilla kahta tyyppiä. Split-laitteet koostuvat ulko-ja sisäyksiköstä ja niiden välillä kiertää kylmäaine. Monoblock-laitteiden koko tekniikka sisältyy ulkoyksikköön, jolloin talon lämmönjakoverkostossa kiertävä vesi virtaa ulkoyksikön kautta lämmönvaihtimen läpi. Ulkoyksikkö tuottaa hieman ääntä, mikä kannattaa ottaa huomioon laitetta sijoitettaessa.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Laitteiston mitoitus riippuu kohteesta ja lämmitysenergian tarpeesta. Ilma-vesilämpöpumpun investointikustannukset vaihtelevat tyypillisesti 9 000–14 000 euron välillä. Vesi-ilmalämpöpumppujen SPF-arvo on keskimäärin 2,3 ja korvatessaan öljylämmitystä, ne laskevat vuosittaisia energiakustannuksia yli 50 %.

Työn osuus ilma-vesilämpöpumpun hankinnassa on noin 4000 euroa, joten kotitalousvähennystä hankintaan voi saada noin 2000 euroa.

Ilma-vesilämpöpumput ovat helppokäyttöisiä ja pitkäikäisiä. Pumppujen elinkaari on yli 20 vuotta. Ulkoyksikkö (sisältää kompressorin) uusitaan tyypillisesti noin 10–15 vuoden välein, ja remontin hinta on noin 4000€.

Kaukolämpö

Kaukolämpöä tuotetaan erillisissä lämpölaitoksissa ja yhteistuotantolaitoksissa, joissa sähköntuotannosta syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Vuonna 2018 Suomessa kaukolämmön tuotannosta uusiutuvan energian ja hukkalämmön hyödyntämisen osuus oli vajaa 50 prosenttia. Uusiutuvien polttoaineiden osuutta kasvatetaan tulevaisuudessa merkittävästi.

Kaukolämmön hiilipäästöt riippuvat täysin siitä, millä polttoaineella lämpöä tuotetaan. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen pientaloille tarjoama kaukolämpö tuotetaan 100 % uusiutuvilla puuperäisillä polttoaineilla.

Käytännön tietoja

Kaukolämpö on hyvä ja huoleton vaihtoehto pientaloille, joiden saatavilla on kaukolämpöverkko. Kaukolämpö siirtyy asiakkaalle kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Tekniseen tilaan sijoitettava lämmönjakokeskus siirtää lämmön kaukolämpöverkostossa kiertävästä vedestä talon omaan lämmönjakojärjestelmään. Lämmönjakokeskukseen kuuluvat lämmönsiirrin, säätölaitteet, kiertovesipumput, paisunta- ja varolaitteet, mittarit ja sulkuventtiilit. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita.

Kaukolämmön hankinta etenee niin, että kaukolämpöyhtiö antaa tarjouksen liittymishinnasta ja käyttökustannuksista. Kaukolämpöyhtiön tarjouksen pohjalta LVI-suunnittelija laatii suunnitelman kaukolämpöverkkoon liittymisestä. Laitteiston asennuksen tekee kaukolämpöyhtiön hyväksymä LVI-urakoitsija.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Kaukolämpöön siirryttäessä hankitaan lämmönjakokeskus ja maksetaan liittymismaksu, joka vaihtelee kaukolämpöyhtiöstä ja talon koosta riippuen. Tampereella kaukolämpöön liittyminen maksaa pientalolle noin 7000 euroa.

Työn osuus kaukolämmön hankinnassa on noin 2000 euroa, joten kotitalousvähennystä hankintaan voi saada noin 1000 euroa.

Kaukolämpö on lähes huoltovapaa, mutta lämmönjakokeskus täytyy uusia noin 20 vuoden välein ja sen kustannus on noin 5000 euroa.

Energiakustannukset koostuvat tehomaksusta, joka tarkastetaan vuosittain, sekä energiamaksusta, joka perustuu kausihinnoitteluun. Alla esimerkki tyypillisen pientalon kaukolämpökustannuksista (Tampereen Sähkölaitoksen hinnoittelu):

Tehomaksu 57 €/kk
Energiamaksu 1 116 €/vuosi (kun energiankulutus 18 MWh/vuosi)

Lue lisää kaukolämmöstä alla olevista linkeistä.

Motiva
Tampereen Sähkölaitos

Pelletti

Pelletit puristetaan puhtaasta puuaineksesta, kuten puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteina syntyvästä kutteripurusta tai -lastusta. Nykyisessä päästölaskennassa pelletti lasketaan myös täysin hiilineutraaliksi lämmönlähteeksi, sillä raaka-aineena käytetty puu on kasvaessaan sitonut pelletin poltossa syntyvän määrän hiilidioksidia. Pelletit sisältävät paljon lämpöenergiaa ja ne tarjoavatkin kotimaisen ja uusiutuvan vaihtoehdon polttoöljylle. Vanhaa lämmönjakojärjestelmää ei tarvitse purkaa, sillä pellettilämmityksessä voidaan hyödyntää vanhaa vesikiertoista lämmönjakomenetelmää.

Käytännön tietoja

Pellettilämmitystä voidaan käyttää joko osana muuta lämmitysjärjestelmää, esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalla tai omana lämmitysjärjestelmänään kattamaan koko talon lämmitystarpeen. Yleisimmät vaihtoehdot pientaloissa ovat lämminvesivaraajaan ja/tai vesikiertoiseen lämmönjakoon yhdistetty pellettitakka tai pellettikattila. Pellettitakka toimii automaattisesti joko ajastimella tai termostaatilla siten, että pellettitakka sijoitetaan oleskelutiloihin, jolloin se lämmittää käyttö- ja lämmitysveden lisäksi myös huoneilmaa, ja näin ollen kesäaikaan käyttövettä lämmitetään lämminvesivaraajan sähkövastuksilla tai vaihtoehtoisesti aurinkokeräimillä.

Pellettikattila on hyvä vaihtoehto korvaamaan öljynlämmityksen, sillä se pystyy yksin kattamaan pientalon koko lämmitysenergiatarpeen. Pellettikattilaa voidaan käyttää öljykattilan tavoin vuoden ympäri, sillä se luovuttaa lämpöä ainoastaan talon vesikiertoon eikä huoneilmaan. Järjestelmään kuuluu kattila, poltin, pellettien siirtoruuvi, varastosiilo ja lämmönjakoverkosto laitteineen (vesikiertoinen lattialämmitys tai patteri sekä lämminvesivaraaja). Pelletit varastoidaan kattilahuoneen lähellä sijaitsevaan siiloon, josta ne kuljetetaan siirtoruuvin avulla polttimelle. Tyypillisesti omakotitalon lämmitykseen kuluu noin 6,5 m3 pellettiä vuodessa ja sopivan varastosiilon koko on noin 8 m3.

Haasteena pellettilämmitysjärjestelmän hankinnalle on lämmitysjärjestelmiä myyvien urakoitsijoiden vähäisyys.

Kustannukset, huolto ja elinkaari

Tyypillisessä omakotitalossa pellettikattilan vuotuiset käyttökustannukset ovat samaa luokkaa ilma-vesilämpöpumpun kanssa ja hieman maalämpöä korkeammat.

Investointikustannuksia on vaikea arvioida, koska saatavilla olevia laitteita on monen tasoisia. Halvimmissa järjestelmissä huoltoa täytyy tehdä usein, ja laitteiston käyttö vaatii perehtyneisyyttä tekniikkaan. Toisaalta kalliimmissa laitteistoissa ei juuri omaa työpanosta tarvita.

Oikein huollettuna pellettijärjestelmien elinkaari on 20-30 vuotta, ja sen aikana poltin tulee uusia kertaalleen.

Lue lisää pellettilämmityksestä alla olevista linkeistä.

Bioenergia ry – Pellettienergia
Motiva – Pellettilämmitys

Hybridijärjestelmät

Hybridijärjestelmissä kahta tai useampaa lämmitysmuotoa käytetään yhdessä käyttöveden ja sisäilman lämmitykseen. Erityisesti öljylämmityksen rinnalle asennettavat tukilämmitysjärjestelmät vähentävät öljyn kulutusta. Öljylämmityksestä luovuttaessa taloon voidaan asentaa hybridijärjestelmä, jossa eri lämmitysmuodot vaihtelevat esimerkiksi vuodenaikojen, ulkolämpötilan ja vuorokaudenaikojen mukaan.

Hyvä esimerkki hybridijärjestelmästä on ilma-vesilämpöpumpun, aurinkokeräinten ja puulämmityksen yhdistelmä. Tällaisessa järjestelmässä ilma-vesilämpöpumppu toimii päälämmitysjärjestelmänä aurinkokeräinten ja puulämmityksen toimiessa tukijärjestelminä. Kesäaikaan aurinkokeräimiä voidaan käyttää lämmittämään käyttövettä ja talvella kylmimpinä kausina puulämmitys tukee ilma-vesilämpöpumppua vähentäen ostoenergian tarvetta.

Mikäli haluat taloosi hybridilämmitysjärjestelmän, kannattaa panostaa hyvään suunnitteluun ja rakentamiseen, jotta järjestelmä mitoitetaan ja säädetään oikein. Parhaimmillaan hybridijärjestelmä on energiatehokkain lämmitysjärjestelmä, mutta huonoimmillaan se on kallis ja huonosti toimiva kokonaisuus.

Lue lisää hybridijärjestelmistä alla olevista linkeistä.

Hybridilämmitys
Tukilämmitysjärjestelmät